Elämän puolella

Elämän puolelle asettuminen on sarja pieniä tekoja. Se tarkoittaa minulle, että avaan ikkunan ja päästän lasien väliin jääneen kärpäsen vapaaksi. Se tarkoittaa, että nostan kimalaisen vesisaavista kuivattelemaan itseään ja siirrän sulavan lumen alta paljastunutta puun taimea syrjään, jotta en astuisi sen päälle. Se tarkoittaa vegaanisia valintoja ruokakaupassa ja positiivisen palautteen antamista kaverille.

Pieniä tekoja, joka päivä, toistuvasti – erilaisia eri tilanteissa, mutta motiivi aina sama eli elämän suojelu.

Jokainen meistä tekee sekä elämää edistäviä tekoja että elämää tuhoavia tekoja. Uskon, että tärkeintä on pyrkimys valita useammin se vaihtoehto, joka auttaa elämää kukoistamaan. Tämä pätee myös sanoihin: ajattelen, että on parempi antaa myönteistä palautetta kuin narista pienistä asioista.

Maailma on täynnä kärsimystä, eikä päätään pidä työntää pensaaseen: pahuutta on, eikä sitä sovi vähätellä. Mutta arjen pienet ”negailut” ovat asia erikseen. Yksi haukkuu kotikaupunkiaan, toinen työyhteisöään. Olisiko parempi vaihtaa maisemaa tai jos se ei ole mahdollista, voisiko omia asenteitaan tai käyttämiään sanoja muuttaa? Maailmasta voisi tulla paljon valoisampi paikka itselle ja muille pienilläkin teoilla. Jos jättää pois palaverin alusta viiden minuutin valituspuheenvuoron, mitä menettää? Jos tervehtii opiskelukaveria ja muistaa pitää ovea auki kauppakassien kanssa temppuilevalle ihmiselle, mitä saa?

Katkeroitumista on vaikea välttää, mutta vaiva on sen arvoinen. Jos jaksaa aktiivisesti ajatella, että asioihin voi vaikuttaa, katkeroituminen ei kenties etene.

Minä en ole aivan onnistunut tässä tavoitteessa, vaan kitisen ja valitan milloin mistäkin turhanpäiväisestä. Niin kai me kaikki? En siis ole oikea henkilö neuvomaan, miten täydellisen kuplan muovaaminen onnistuu, mutta oma räpällykseni on rakennettu rakkaudesta ja toisen huomioimisesta.

Pienellä taimella on kova työ kamppailla keväisessä luonnossa, eikä se kaipaa enää lisäharmia kenkieni tekemistä haavoista kuoressaan. Tehdessäni pienen elämää edistävän teon asetun elämän puolelle. Samalla vien tilaa välinpitämättömyydeltä, joka on katkeruuden läheinen sukulainen. On parempi tehdä jotain kuin ei mitään. Jos ei taimen vuoksi, niin itsensä vuoksi. Osoitan itselleni, että pystyn vaikuttamaan asioihin. Haluan asettua elämän puolelle ja olen valmis näkemään hieman vaivaa sen vuoksi.

Teksti on muokattu 10.1.2017 aiemmassa blogissani julkaisemastani kirjoituksesta.
Kuvalähde: Pixabay.